Ihan niinkuin Facebook ei olis täynnä "Hyvää jussia!" toivotuksia. Menee hermo niihin, eiköhän kaikki tiedä, että nyt on juhannus. Sama joulun kanssa. Ja vapun. Huoh, no jokainen tyylillään. Lisäks, mikä helvetin jussi?
Vihaan tota sanaa :D
No eiköhän angstaus riitä, mutta siis hyvät JUSSIT munkin puolesta. Me lähdetäänkin JUSSIN kunniaks mökille huomenna, ihanaa ♥
Se mökki ei ole siis meidän perheen mökki vaan mun äitin isovanhempien mökki, mutta se on melkein kun meidän oma, sillä oon viettäny lapsuuteni kesät siellä! Useimmiten mummin ja ukin kanssa, sillä äiti ja iskä oli paljon töissä. Siellä sitten oli kaikkee muutakin porukkaa aina kuten mun eno ja sen tyttöystävä ja äitin serkkuja, jotka oli mulle kun mun omia serkkuja, sillä ne oli vaan pari vuotta mua vanhempia. Paljon hyviä muistoja ♥
Nyt äidin mummo on kuollut ja sen ukki ihan sekasin vaimonsa kuolemasta. Ajan kysymys vaan millon siitäkin aika jättää... Äidin serkut asuu jo omillaan ja mäkin oon jo täysi-ikänen. Aika menee nopeesti...
Mutta niin, tonne mökille mennään, en oo ollutkaan siellä pariin vuoteen. Odotan innolla, että pääsen kuvailemaan siellä, on jo paljon ideoita!
Sunnuntaina kuulemma pitäis näkyä niin sanottu "superkuu", sillä se on lähempänä maapalloa kiertoradallaan.
Mutta palaan vielä hetkeks eiliseen juhannusaattoon kuvien merkeissä.
Käytiin katsomassa kokkoa, yllätys yllätys.
Niin ja käytiin viimein Tampereen tulitikkutehtaalla vaikka nyt sitten juhannuksen kunniaks!
Se oli kyllä mielenkiintonen paikka, mutta tosi sotkunen. Graffitit oli hienoja, mutta kuten kuvista näkee lattialla oli ympäriinsä lasinsiruja rikkoutuneista ikkunoista, tyhjiä spraymaali-tölkkejä, rikkinäisiä autonrenkaita ja muuta roskaa. Viimeks kun käytiin siellä niin siellä tosiaan oli porukkaa ja nyt kun astuttiin sinne kunnolla peremmälle (tarkistettuamme ensin, ettei siellä ole ketään), tuntui kun ei voisi päästää ääntäkään. Mä kuiskailin ja kävelin hitaasti ääntäkään päästämättä. Olen kai vähän pelkuri :D
Mentiin yläkertaan, josta mun yks kaveri oli sanonu et "kannattaa kattoo mihin astuu, koska siellä on reikiä lattiassa." En kyllä nähnyt yhtään, mutta en onneks lattian läpikään tippunut.
Yläkerrasta sit lähti ovi sillalle, jota pitkin pääsi kahdelle muulle rakennukselle. Toinen oli puuta ja toinen tiiltä, mutta molemmat ihan yhtä ränsistyneitä. Tän tiilisen rakkenuksen takana siis oli ovi, josta ois päässy sisään, mutta sieltä kuulu kolinaa ja siellä oli joku jo sisällä niin jätettiin suosiolla menemättä sinne.
Jännä, mutta hiukan karmiva paikka kyllä, täytyy myöntää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti